Make your own free website on Tripod.com

Byo-yomi

("Viidestoista yö", Ari)

Silmissäni orpo katse lapsen eksyneen.
Laittojesi jäljet vihloo rintaa.
Käy hyökkäys päälle lailla pommikonelaivueen,
ja minä taas en muista ajan hintaa

Kun byo-yomi taas saapuu painajaisineen,
ja kaikki paitsi elämä on turhaa.
Aina oikein uskoa ei jaksa ihmeisiin,
kun omat ryhmät tekee itsemurhaa.

Sun kanssas katson laudalle ja saman tuhon nään.
Kuin hullu huudan ryhmieni perään.
Pöydän alle käperryn ja jos sallit sinne jään.
Ja kun aamu on mä kellon vierest' herään.

Käy tuho läpi laudan etelästä pohjoiseen
Oon yksin ryhmieni raunioilla.
Ikuisesti kolisevat kivet tyhjyyteen.
On jälleen tuskan viitta hartioilla.

Ja byo-yomiin näin joudun aina uudelleen.
Taas huomaan monen tunnin unohtuneen.
Jäi laudalleni kivet pelin raunioituneen.
Voi olla että joskus pääsen uneen.

Sun kanssas katson laudalle ja saman tuhon nään.
Kuin hullu huudan ryhmieni perään.
Pöydän alle käperryn ja jos sallit sinne jään.
Ja kun aamu on mä kivet kuppiin kerään.